Jokamiehenoikeuksista

9.12.2015


Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnosta nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Aikojen kuluessa myös jokamiehenoikeudet ovat muuttuneet. Runsaat sata vuotta sitten kulkija sai ottaa viljelyksiltä nauriita nälkäänsä sen verran kuin kouraan mahtui. Viime vuosina puheenaiheiksi ovat nousseet esimerkiksi geokätköily, värikuulasota ja kalliokiipeily.

Kuuluuko geokätköily jokamiehenoikeuksiin?

Uusien harrastuslajien osalta pääsääntönä on, ettei ympäristölle tai maanomistajan omaisudelle saa aiheuttaa vähäistä suurempaa vahinkoa. Näin ollen geokätkön tekeminen ja etsiminen on sallittua.

Onko värikuulasota sallittua metsässä jokamiehenoikeuksien perusteella?

Jos väristä aiheutuu maanomistajalle vähäistä suurempaa haittaa, toiminta ei ole jokamiehenoikeutta. Toisaalta, jos mainittua haittaa ei ilmene, niin jokamiehenoikeudella voi toimia. Luonnolle siitä ei ole haittaa, koska kuulat ovat biologisesti hajoavia. Ne kuitenkin jättävät elintarvikeväriä maahan seuraavaan sateeseen asti. Niinpä värikuulasotaa ei suositella käytäväksi ilman maanomistajan lupaa.

Kuuluuko kalliokiipeily jokamiehenoikeuteen?

Kiipeily sinänsä kuuluu jokamiehenoikeuteen, mikäli siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Mutta jos kiipeilyn yhteydessä kiinnitetään kallioseinämiin maastoon jääviä pysyviä pultteja, tilanne voi olla toinen. Laaja pysyvä pulttirivistö voidaan katsoa jopa kiipeilijän ulkoilureitiksi, jonka perustamiseen tarvitaan maaomistajan lupa tai ulkoilureittitoimitus.

Saako marjoja poimia missä haluaa?

Marjoja voi poimia sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Marjat tai sienet eivät ole maanomistajan omaisuutta, eikä maanomistaja siten voi esimerkiksi hakea marjastajaa syytteeseen varkaudesta tai vahingonteosta. Luonnonvaraisia marjoja saa ottaa puusta. Niiden poimiminen ei vahingoita puuta, eikä marjoilla ole yleensä puun omistajalle taloudellista merkitystä

Onko vihtojen teko sallittu? Voiko pajunkissoja taittaa ilman maanomistajan lupaa?

Puista ei saa taittaa oksia ilman maanomistajan lupaa. Pajunkissojakaan ei saisi periaatteessa kerätä ilman maanomistajan lupaa.

Saako oksia, käpyjä, sammalta ja jäkälää kerätä kaupallisiin tarkoituksiin ilman maanomistajan lupaa?

Jokamiehenoikeudet eivät ota kantaa toiminnan kaupallisuuteen. Marjastus-, sienestys- ja kukkien poimimisoikeus koskee myös kaupallista toimintaa. Rikoslain 28 luvun 14 §:n nojalla saa kerätä maahan pudonneita kuivia risuja ja käpyjä. Hakkuutähteitä ei saa kerätä, eikä oksia ottaa tuulen kaatamasta tuoreesta rungosta. Sammalta ja jäkälää ei saa kerätä.

Pitääkö "Maihinnousu kielletty" -kylttejä noudattaa?

Luonnonsuojelulaki kieltää jokamiehenoikeuksien käyttöä rajoittavien kylttien asettamisen maastoon. Maastoon sijoitetut kieltomerkit ovat lähinnä maanomistajan toivomuksia. Ne eivät velvoita luonnossa liikkujaa, eivätkä poista luonnossa liikkumisen oikeutta.

Onko trangian käyttö tulentekoa?

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Pelastuslaissa puhutaan siis avotulen tekemisestä. Keittimessä ja grillissä pidettävää tulta ei pidetä avotulena. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa. Siten jäälle saa tehdä avotulen jokamiehenoikeudella.

Älä riko luonnon rauhaa

Jokamiehenoikeuksista riippumatta ei saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle, häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä, kaataa tai vahingoittaa puita, ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta, häiritä kotirauhaa, roskata, ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa eikä kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.