I

Ikääntymiseen varautuminen oikeudellisesti

5.1.2014

Mitkä ovat toiveeni, jos sairastun vakavasti, tai jos en vanhana kykene ilmaisemaan tahtoani? Minkälaista hoivaa ja hoitoa tuolloin haluan? Miten haluan, että omaisuuttani käytetään, ja kenen haluan päättävän asioistani?

Nämä ovat kysymyksiä, jotka pyörivät yhä useamman ikääntyvän mielessä. Elämäntaipaleemme pidentyessä toimintakyvyltään heikentyvien ihmisten lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Ajatus itsenäisen päätöksentekokyvyn menettämisestä synnyttää halun ennakoida vanhuuden aikaa. Lisäksi viimeaikaiset ikävät uutiset vanhustenhoidon tilasta ovat saaneet ihmiset tiedostamaan, että heillä on oikeuksia valvottavanaan.

Näissä asioissa mielenrauhan voi saavuttaa varautumalla tulevaisuuteen riittävän varhaisessa vaiheessa oikeudellisella suunnittelulla. Samalla voi varmistaa omien elämänarvojensa kunnioittamisen elämänsä ehtoopuolella. Myös omaisten huoli vähenee, kun he tarkkaan tuntevat läheisensä tahdon, ja tietävät toteuttavansa sitä.

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Kysymys on siis varautumisesta tulevaisuuteen, ja omien määräystoimien ulottamisesta aikaan, jolloin päätöksentekokykyä ei ole esimerkiksi sairauden vuoksi. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus pitää sisällään. Tavanomaisesti valtuutettu oikeutetaan huolehtimaan esimerkiksi omaisuuden hoidosta ja muista taloudellisista asioista sekä itseä koskevista muista asioista, kuten terveyden- ja sairaanhoidosta.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Sen laatimiseen ja sisältöön liittyy lukuisia muotovaatimuksia, joiden on täytyttävä, jotta valtakirja katsotaan päteväksi. Edunvalvontavaltuutus viedään maistraattiin vahvistettavaksi siinä vaiheessa, kun käy ilmeiseksi, että henkilö ei enää kykene hoitamaan asioitaan. Valtuutus tulee voimaan vasta sitten, kun maistraatti on sen vahvistanut.

Hoitotahto on henkilön oma ilmaus tulevaisuuden varalle siitä, miten tahtoo itseään hoidettavan tilanteessa, jossa ei pysty osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Läheiset saattavat olla keskenään eri mieltä siitä, mikä on sairaalle hyväksi. Hyvissä ajoin laadittu hoitotahto antaa arvokkuutta sairastuneen elämän viimeisiin vaiheisiin, säästää omaisia vaikeilta ratkaisuilta sekä selkeyttää omalta osaltaan lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työtä. Erään tuoreen haastattelututkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa tutkituista lääkäreistä oli laatinut itselleen hoitotahdon, mutta tavallisista kansalaisista vain viidennes.

Hoitotahdossa voi ilmaista hoitoa koskevia toiveita tai kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Siitä voidaan poiketa vain, jos on vahva syy epäillä, että hoitotahto on perustunut potilaan väärään käsitykseen sairauden luonteesta tai hoitoon liittyvistä seikoista, tai jos on ilmeistä, että potilaan tahto on muuttunut.

Hoitotahto kannattaa laatia aina kirjallisena, vaikka myös suullisesti ilmaistu hoitotahto on pätevä. Kirjallinen hoitotahto on helpompi todentaa, ja se vähentää virhetulkintoja. Tavanomaisesti potilas-asiakirjoihin liitetään potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja, tai hoitotahdosta tehdään niihin potilaan itsensä varmentama merkintä.

Hoivatahto on vapaamuotoinen asiakirja, johon kirjataan kaikki ne asiat, jotka henkilö kokee itselleen tärkeiksi ja elämänsä laatua parantaviksi seikoiksi. Hoivatahdon avulla henkilö kertoo hoitajilleen, millaista kohtelua hän toivoo elämänsä ehtoopuolella. Hoivatahdolla varmistetaan, että henkilön omat toiveet kuullaan myös tilanteessa, jossa hän ei pysty itse tahtoaan pätevästi ilmaisemaan. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ikääntyvä ihminen voi myös laitoshoidossa noudattaa tuttuja arkirutiinejaan.

Hoivatahdossa voidaan esittää hyvinkin laajasti yksilöllisiä toivomuksia. Taustaksi voidaan esimerkiksi kertoa, minkälaisia elämänarvoja toivomusten esittäjä kunnioittaa, mikä on hänen suhteensa uskontoon, mikä on hänen toivomuksensa yksin ja seurassa oloon ja niin edelleen. Voidaan myös mainita mieliruoat ja -juomat sekä asiat, joista erityisesti pitää tai ei pidä. En ole esimerkiksi pitänyt sopimattomana kirjata omaan hoivatahtooni haluavani mielelläni ottaa konjakkitilkan aika ajoin.

Hautajaismääräys on vapaamuotoinen asiakirja, jolla henkilö voi ilmaista tahtonsa viimeisistä maanpäällisistä hetkistään. Tällainen määräys helpottaa omaisten järjestelyjä. Surun keskellä läheisten ei tarvitse miettiä tai kinastella siitä, minkälaisia hautajaisjärjestelyjä vainaja todella halusi.

Edunvalvontavaltuutus, hoitotahto, hoivatahto ja hautajaismääräys eivät ole tärkeitä vain vanhuksille tai jo sairaille, vaan kaikille, jotka haluavat etukäteen vaikuttaa omaan elämäänsä äärimmäisissä tapauksissa.

Edellä mainittujen asiakirjojen suunnittelu ja laatiminen ovat osa jokapäiväistä palveluani.

Artikkeleihin