Lastenhuoltolain uudistaminen

31.5.2016

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Lainsäädännön muutostarpeita selvitetään viranomais- ja asiantuntijalausunnoin kesään 2016 mennessä, minkä jälkeen päätetään hankkeen jatkovalmisteluista.

Lainsäädännössä havaitut muutostarpeet koskevat muun muassa lapsen vuoroasumiseen sekä lasten ja vanhempien tapaamiseen liittyviä järjestelyjä. Lisäksi esiin on noussut tarve vahvistaa tapaamisoikeus esimerkiksi lapsen ja hänen isovanhempiensa välille. Lainsäädännön uudistuksella pyritään puuttumaan entistä tarkemmin myös lapsen vieraannuttamiseen toisesta vanhemmasta.

Vuoroasumisjärjestelyt

Nykyisen lapsenhuoltolain mukaan lapsen asuminen voidaan vahvistaa tai määrätä vain toisen vanhemman luokse. Vuoroasumisesta on kuitenkin tullut oikeuskäytännössä aiempaa yleisempi vaihtoehto lapsen asumisen järjestämiseksi.

Käytännössä vuoroasuminen toteutetaan siten, että lapsen asuminen vahvistetaan toisen vanhemman luokse, mutta samalla toiselle vanhemmalle vahvistetaan niin laaja tapaamisoikeus, että lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempien luona.

Jotta lapsi voisi asua virallisesti kahdessa eri osoitteessa, tulisi lainsäädäntöä muuttaa siten, että vanhemmat voisivat jakaa lapsilisät ja muut perhe-etuudet keskenään esimerkiksi elatuskykyjen mukaisessa suhteessa. Koska opetuksen ja kasvatuksen kannalta on parempi, että lapsi käy vain yhtä päiväkotia tai koulua, tulisi myös koulumatkojen korvaamista koskevia periaatteita tarkastella uudella tavalla.

Lakiin olisi myös hyvä kirjata yleisellä tasolla niitä periaatteita, joiden pohjalta voitaisiin arvioida, missä tilanteissa vuoroasuminen on lapsen edun mukaista.

Muiden kuin vanhempien tapaamisoikeus

Nykyisen lapsenhuoltolain mukaan tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja hänen vanhempansa välille. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että tapaamisoikeus voitaisiin vahvistaa myös lapsen ja isovanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden välille.

Samalla tulisi harkita, edellyttävätkö tällaiset tilanteet aina tuomioistuimen päätöstä, vai voisiko esimerkiksi sosiaaliviranomainen vahvistaa tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen.

Erotilanteissa vaarana on, että lähivanhempi ei aktiivisesti tue lapsen suhdetta etävanhemman sukulaisiin, jolloin lapselle merkitykselliset ihmissuhteet saattavat katketa. Lapsenhuoltolakia on tarkennettava siten, että lapsen huoltoratkaisun sisältöön tulisi vaikuttaa myös lähivanhemman kyky ylläpitää lapselle tärkeiden ihmissuhteiden säilymistä.

Vieraannuttaminen

Kesällä 2012 eduskunnalle annettiin lakialoitteet, joissa ehdotettiin vieraannuttamiskiellon lisäämistä lapsenhuoltolakiin sekä tapaamisoikeuden tahallisen estämisen kriminalisointia. Lakialoitteet kuitenkin raukesivat valiokuntakäsittelyn jälkeen.

Lainsäädäntöä uudistettaessa tulisi harkita vieraannuttamista koskevien säännösten ottamista lapsenhuoltolakiin. Lisäksi tulisi pohtia keinoja, joilla tapaamisoikeuden toteutumista voitaisiin helpottaa.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa tulee tehostaa. Tuomioistuinten keinovalikoima on puutteellinen tilanteissa, joissa epäillään vanhemman pyrkivän etäännyttämään lastaan toisesta vanhemmasta. Oikeuskäytännössä uhkasakko on osoittautunut tehottomaksi, eikä tapaamisten täytäntöönpanossa toteuteta noutoja juuri ollenkaan.

Tuomioistuimella tulisi olla sovittelumenettelyä nopeammat ja tehokkaammat keinot puuttua tapaamisten toteutumatta jättämiseen, jotta tahallisiin tapaamisoikeuden loukkauksiin voidaan mahdollisimman pikaisesti puuttua.

Vieraannuttajavanhempi kieltäytyy yleensä perheneuvola- ja muusta ulkopuolisesta avusta. Lapsenhuoltolakiin tulisi lisätä säännöksiä, joiden perusteella vanhempi voitaisiin velvoittaa ottamaan vastaan yhteiskunnan tarjoamaa perheneuvola- tai muuta ammattiapua vanhemmuuden arvioimiseksi.