Valtion varoista maksettavat rikosvahinkokorvaukset

12.9.2016

Käytännössä rikoksen uhri jää usein ilman niitä korvauksia, jotka tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän hänelle maksamaan. Korvauksia ei useinkaan saada perittyä edes ulosoton kautta, koska rikoksentekijä on varaton.

Rikoksen uhri ei aina ole tietoinen siitä, että hänellä on mahdollisuus saada valtion varoista korvausta rikoksella aiheutetuista vahingoista. Monetkaan eivät tule edes ajatelleeksi, että heillä on mahdollisuus hakea vahingonkorvauksia esimerkiksi silloin, jos he ovat joutuneet katuväkivallan uhriksi, mutta tekijä on jäänyt tuntemattomaksi.

Valtion varoista maksettava korvaus perustuu rikosvahinkolakiin, ja sen maksamisesta huolehtii Valtiokonttori. Korvausta maksetaan pääasiassa henkilövahingosta ja kärsimyksestä.

Kenelle korvataan

Lähtökohtaisesti korvausta suoritetaan luonnolliselle henkilölle Suomessa tehdyn rikoksen johdosta. Ulkomailla tehdyn rikoksen johdosta korvausta voidaan maksaa henkilövahingosta ja kärsimyksestä, jos rikoksen uhrin kotipaikka on Suomessa ja hänen oleskelunsa ulkomailla johtui työstä, opiskelusta tai muusta vastaavasta syystä, tai jos korvauksen suorittamista on muutoin pidettävä perusteltuna.

Jos rikos on tapahtunut muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa, ja vahinko ei tule korvattavaksi Suomen valtion varoista, voi henkilöllä olla oikeus saada korvausta rikoksen tekopaikkavaltion lain perusteella.

Mitä korvataan

Rikosvahinkolain perusteella uhri voi saada korvausta rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta ja kärsimyksestä, sekä hänelle aiheutuneesta esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta. Korvausta voidaan maksaa myös silloin, kun rikoksella on aiheutettu kuolema. Lisäksi korvausta voi saada oikeudenkäynti- ja hakemuskuluista.

Korvauksen hakemisen ehdot
Jotta rikoksen uhrilla olisi oikeus hakea korvausta, on hänen ilmoitettava rikoksesta poliisille. Jos asia käsitellään tuomioistuimessa, tulee rikoksen uhrin vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä. Rikoksen tekijä on aina velvollinen suorittamaan tuomioistuimen määräämän korvauksen.

Valtion varoista maksettava korvaus on toissijainen. Siitä vähennetään kaikki, mitä uhri on saanut tai tulee saamaan jonkin muun lain tai vakuutuksen perusteella. Näin ollen uhrin tulee soveltuvin osin ensin hakea korvausta esimerkiksi Kelalta, vakuutusyhtiöltä tai työttömyys- ja sairauskassasta.

Valtion varoista maksettavasta korvauksesta vähennetään myös korvaus, jonka rikoksen tekijä on maksanut rikoksen uhrille. Korvauksen hakeminen Valtiokonttorilta ei kuitenkaan edellytä, että uhri yrittäisi ensin periä korvausta rikoksen tekijältä.

Korvauksen hakeminen ja hakuaika

Korvausta haetaan Valtiokonttorilta sitä varten tarkoitetulla lomakkeella kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa on annettu lainvoimainen tuomio. Mikäli asiaa ei käsitellä oikeudessa eli esimerkiksi silloin, kun rikoksentekijä on alle 15-vuotias, tai jos tekijää ei tunnisteta tai löydetä, korvausta voi hakea kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä.

Maksettava korvaus

Korvaus määrätään lähtökohtaisesti vahingonkorvauslaissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Rikosvahinkolaki kuitenkin poikkeaa eräiltä osin siitä, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty. Jos Valtiokonttori poikkeaa tuomioistuimen korvausasiassa antamasta ratkaisusta, se perustelee päätöksessään poikkeamisen syyt.

Jos uhri on tyytymätön valtiokonttorin korvauspäätökseen, hän voi valittaa siitä vakuutusoikeuteen. Mikäli Valtiokonttori ei ole maksanut kaikkia tuomioistuimen määräämiä korvauksia, uhri voi laittaa loppusumman ulosoton kautta perittäväksi rikoksen tekijältä.