Ennakkoperintö

Ennakkoperintö on lahja, jonka perittävä antaa perilliselleen. Ennakkoperintö on siis eräänlainen perinnön etukäteismaksu. Ennakkoperinnöksi voidaan katsoa periaatteessa mikä tahansa osittain tai kokonaan vastikkeeton varallisuusjärjestely, jossa perillinen saa lahjanluonteista etua perittävältä.

Ennakkoperintöjärjestelmä rakentuu perittävän tarkoitusten huomioon ottamiselle. Näin ollen ennakkoperinnöltä edellytetään, että perittävän voidaan katsoa tarkoittaneen suorituksen ennakkoperintönä vähennettäväksi saajansa perintöosuudesta. Perittävän tarkoitus voidaan todeta joko nimenomaisesta tahdonilmaisusta, olosuhteista tehtävistä päätelmistä tai laissa asetetuista oletussäännöistä. Perittävä voi siis aina määrätä, otetaanko hänen antamansa lahja ennakkoperintönä perinnönjaossa huomioon. Vaikka perittävä olisi määrännyt toisin, ennakkoperintöä ei kuitenkaan perinnönjaossa vähennetä, jos kukaan perillisistä ei sitä vaadi.

Perittävän rintaperilliselleen eli lapselleen, lapsenlapselleen jne. elinaikanaan antamat lahjat on pääsääntöisesti vähennettävä ennakkona rintaperillisen perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava muuta tarkoitetun. Tavanomaisia elatus-, kasvatus- ja koulutuskustannuksia ei kuitenkaan katsota lapsen ennakkoperinnöksi. Kohtuullinen vähennys perinnöstä voidaan tehdä, jos esimerkiksi koulutusmenot ovat olleet perheen olot huomioon ottaen erityisen suuret. Samaa tulkintaperiaatetta voidaan soveltaa myös kysyjän mainitsemiin täysihoitoetuihin, mikäli ne ovat huomattavia ja täysin vastikkeettomia. Antajan oloihin nähden tavanomainen lahja ei ole ennakkoperintöä.

On kuitenkin otettava huomioon, että perittävällä saattaa olla kyseenä olevien etuisuuksien antamiseen sellaisiakin perusteltuja syitä, jotka eivät suoranaisesti liity perillisen suosimiseen. Perittävä voi esimerkiksi pyrkiä parantamaan muita lapsiaan heikommin menestyvät lapsensa toimeentulon edellytyksiä, tai varmistamaan itselleen vanhuudenturvan ja –hoivan järjestämällä jollekin lapsistaan mahdollisuuden asua perittävän luona. Näin ollen kutakin tilannetta on tarkasteltava omana kokonaisuutenaan, ja kyse on viime kädessä perittävän tarkoituksen selvittämisestä.

Ennakkoperintö vähennetään saajan lopullisesta perinnöstä. Vähentäminen tapahtuu siten, että ennakkoperinnön arvo lisätään ensin koko jäämistön arvoon laskelmallisena lisäyksenä, jolloin saadaan jäämistön todellista arvoa suurempi laskelmallinen jäämistö. Tämän mukaan lasketaan perintöosat, ja ennakon arvo vähennetään saajan perintöosasta. Ennakkoperintöä vähennettäessä omaisuudelle pannaan pääsääntöisesti sen luovutushetken arvo.

Ennakkoperinnön huomioon ottamista koskeva vaatimus on jokaisen perillisen yksilöllinen oikeus. Jokainen perillinen voi itsenäisesti ratkaista, vaatiiko hän annetun ennakkoperinnön huomioon ottamista omaa perintöosaansa laskettaessa.


Artikkeleihin