Puolison perintöoikeus

9.11.2014

Leski voi periä ensiksi kuolleen puolisonsa vain, jos hän on saamassa tältä omaisuutta testamentilla, tai jos perittävältä ei ole jäänyt rintaperillisiä. Eloonjääneen puolison perintöoikeudellinen asema on erilainen perintö- kuin testamenttisaannossa.Tässä artikkelissa käsittelen vain perintösaantoa, sillä testamenttisaannossa lesken asema on sama kuin testamentin saajilla yleisestikin.

Mikäli perittävällä ei ole testamenttia eikä rintaperillisiä, mutta hän oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, leski perii puolisonsa. Lesken perintöoikeus ei kuitenkaan kokonaan sulje pois ensiksi kuolleen puolison lähisukulaisia. Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisilla perillisillä on oikeus saada perintönä yleensä puolet lesken jäämistöstä. Tämä toissijaisten perillisten oikeus voidaan sulkea pois vain ensiksi kuolleen puolison tekemällä testamentilla.

Mainitusta puolittamisperiaatteesta on olemassa poikkeuksia, jotka johtuvat muun muassa avio-oikeuden puuttumisesta, osituksessakin huomioitavista vastikesäännöistä, puolison ylivelkaisuudesta tai pesän vaurastumisesta lesken elinaikana.

Toissijaiset perilliset

Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset taikka näiden jälkeläiset. He ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Tästä huolimatta heidät on kutsuttava jo ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen. Näin he saavat tiedon siitä, että heille toissijaisesti tuleva perintö menee ensivaiheessa leskelle.

Jollei ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ole elossa lesken kuollessa, omaisuus menee kokonaan lesken omille perillisille. Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jää perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset.

Peritystä omaisuudesta määrääminen

Leski voi melko vapaasti elinaikanaan määrätä perimästään ja luonnollisesti myös omasta omaisuudestaan. Hän voi muun muassa myydä omaisuutta ilman, että toissijaiset perilliset voivat asiaan puuttua. Leski ei kuitenkaan voi määrätä toissijaiselle perilliselle aikanaan menevästä omaisuudesta testamentilla, eikä hän voi myöskään lahjoittaa tällaista omaisuutta.

Testamentti, joka loukkaa toissijaisten perillisten oikeutta saada heille kuuluvaa osuutta lesken pesästä, on tehoton. Myös lesken tekemiin lahjoituksiin voidaan puuttua vastiketta ja lahjansaajan palautusvastuuta koskevilla säännöillä. Omasta osuudestaan leski sen sijaan saa vapaasti määrätä esimerkiksi testamentilla.

Jako lesken eläessä

Puolisonsa perineellä leskellä, ja vain hänellä, on oikeus vaatia, että hänen ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken toimitetaan jako. Tässä lesken eläessä toimitettavassa jaossa toteutetaan toissijaisten perillisten perintöoikeus ensiksi kuolleen puolison jälkeen.

Tämä merkitsee sitä, että ensiksi kuolleen puolison perilliset saavat pääsääntöisesti puolet lesken hallinnassa olevasta omaisuudesta, aivan kuten he olisivat saaneet lesken kuoltuakin toimitettavassa jaossa. Näin toissijaiset perilliset eivät ole enää kilpailemassa leskeltä jäävästä omaisuudesta. Lesken uusi avioliitto lienee tavanomaisin peruste lesken jakovaatimukselle.

On huomattava, että puolisonsa perineen lesken eläessä toimitettava jako ei ole ositus. Eloonjäänyt varakkaampi puoliso ei siten voi jaon yhteydessä vedota avioliittolaissa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta tasinkona omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Mutta jos leski luopuu puolisoltaan tulevasta perinnöstä ennen sen vastaanottamista, kuolleen puolison toissijaiset perilliset tulevat lesken sijaan perillisiksi. Tällöin tulee toimitettavaksi avioliittolaissa säännelty ositus, jossa leski voi vedota oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Näin leski voi estää oman omaisuutensa osittaisenkaan siirtymisen ensiksi kuolleen puolison sukuhaaralle.

Avopuoliso ei peri

Avopuolisot sen sijaan eivät peri toisiaan. Toisen avopuolison kuollessa omaisuus jaetaan pääsääntöisesti sen mukaan, mitä kumpikin omistaa. Jos avopuolisot haluavat, että jälkeen elävä perii ensiksi kuolleelta puolisolta omaisuutta, heidän on laadittava testamentti.

Artikkeleihin