LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN

25.1.2015

"Isäsi ei rakasta sinua enää”. ”Äitisi uusi puoliso vihaa sinua, eikä halua olla kanssasi missään tekemisissä". "On isäsi syytä, ettei meillä ole rahaa, koska kaikki rahat menevät oikeudenkäynteihin”. ”Sinulla on oikeus käydä äitisi luona, mutta tiedät, mitä siitä ajattelen”.

Vieraannuttamisella tarkoitetaan sellaista vanhemman toimintaa, jolla hän erotilanteessa pyrkii vaikeuttamaan lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, ja jopa estämään sen kokonaan. Vieraannuttajan motiiveina ovat yleensä hänen kokemansa katkeruus ja viha eron toista osapuolta kohtaan. Vaikeudet syntyvät, kun vanhempi ei kykene erottamaan lapsen tarpeita omista tunteistaan, ja lapsesta tulee pelinappula.

Tapaamisten vaikeuttamista

Vieraannuttamiseen kuuluu tavanomaisesti, että lähivanhempi heti eron jälkeen ilman järkevää syytä estää lapsen tapaamiset. Näin siitä huolimatta, ettei etävanhempi ole koskaan tehnyt lapselle mitään pahaa tai ollut tälle vaaraksi. Katkerimmissa ylilyönneissä vanhempi esittää perusteettomia väitteitä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelyistä.

Lapsiin kohdistuneisiin rikosepäilyihin on suhtauduttava aina erityisen vakavasti. Valitettavasti aiheettomat lastensuojeluilmoitukset ja poliisille tehdyt tutkintapyynnöt, joilla toinen vanhempi vain pyrkii parantamaan omaa asemaansa huoltajuus- ja tapaamisriidoissa, ovat lisääntymässä. Jos annetut tiedot ovat perättömiä, menettely tulee yhä useammin arvioitavaksi oikeudessa kunnianloukkauksena ja perättömänä ilmiantona.

Ajan pelaamista

Pitkän tapaamattomuusjakson jälkeen perinteisesti katsotaan, että koska lapsen ja vanhemman vuorovaikutus on katkennut, tapaamiset pitää käynnistää vähitellen ja portaittain laajentuen siten, että vasta pitkän ajan kuluttua päästään normaaleihin viikonloppu- ja lomatapaamisiin. Niinpä tapaamisia rajoitetaan myös vieraannuttajan tahdon mukaisesti juuri silloin, kun niitä vieraannuttamisen estämiseksi olisi lisättävä.

Usein myös siinä vaiheessa, kun tuomioistuimen määräämän aikataulun perusteella pitäisi siirtyä yön yli kestäviin tapaamisiin, vieraannuttaja estää ne. Näin hän saa pelaamansa pelin palaamaan lähtöruutuun, ja pystyy lapsen edun nimissä vaatimaan, että tapaamiset pitää taas käynnistää uudelleen vähitellen.

Mielen manipulointia

Aikuiset ovat erittäin kekseliäitä lapsen mielen muokkaajia. Lisäksi lapsi on lähivanhempaan suuntautuvan luontaisen lojaalisuutensa vuoksi erittäin altis tämän harjoittamalle manipuloinnille. Pienikin lapsi alkaa ennen pitkää toistaa lähivanhemman mielipiteitä ja häneltä oppimiaan aikuismaisia termejä niiden sisältöä tuntematta. Pitkäkestoiselle vieraannuttamiselle altistuneet lapset eivät halua jakaa tulevaisuuttaan vieraannutetun vanhempansa kanssa. Joku on opettanut heidät vihaamaan toista vanhempaansa, ja lapset kokevat toimivansa oikein katkaistessaan suhteensa häneen. Vieraannuttaminen on lapsen henkistä pahoinpitelyä, joka voi vaarantaa vakavasti hänen psyykkisen kehityksensä.

Vieraannuttamiseen puuttuminen

Lapsen vieraannuttamista ei ole Suomessa juurikaan mielletty lastensuojelullisen tai rikosoikeudellisen puuttumiskynnyksen ylittäväksi asiaksi, kuten muuta lasten kaltoin kohtelua. Mitä kauemmin lapsen kanssa asuva vanhempi on kyennyt huoltoriidassa pitkittämään konfliktia, sitä todennäköisemmin lapsi on jäänyt hänelle. Vakiintuneeseen tilanteeseen vedoten lapsen olosuhteita ei tuomioistuimissa ole haluttu muuttaa.

Vuonna 2013 Helsingin hovioikeuspiirin huoltoriidoista jo lähes joka viidennessä oikeusasteet uskoivat, että toinen vanhempi vaikeutti lasten tapaamisia ilman järkevää syytä. Niinpä oikeuskäytäntö on muuttumassa. Vieraannuttamisen on jo katsottu osoittavan lähivanhemmassa sellaista puutteellista huoltajakykyä, että se on ollut peruste huoltoa ja asumista koskevien ratkaisujen muuttamiselle.

Jokaisen lasten huoltoriitojen parissa työskentelevän tulisi oppia tunnistamaan vieraannuttamisen merkit. Pienimmänkin epäilyn herätessä olisi selvitettävä vieraannuttamisen mahdollisuus, ja suljettava se pois. Kelvoton etävanhempi kun näyttää yhä useammin olevan lähivanhemman luoma mielikuva, ei todellinen henkilö.

Artikkeleihin