Lesken asumissuoja

22.3.2015

Leskellä on lakiin perustuva oikeus pitää kuolleen puolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tämä lesken jakamattomuussuoja koskee koko kuolinpesän omaisuutta. Se antaa leskelle käyttöoikeuden kaikkeen jäämistöön kuuluvaan omaisuuteen. Tämän käyttöoikeuden haltijana leskellä ei ole oikeutta luovuttaa käyttöoikeuttaan toiselle, eikä myydä tai muutoin tuhlata siihen kuuluvaa omaisuutta.

Jakamattomuussuoja jatkuu siihen asti, kunnes perillinen tai testamentin saaja vaatii jakoa. Tämän jälkeen jakamattomuussuoja kaventuu oikeudeksi hallita tietyin edellytyksin puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuinirtaimistoa. Ne voidaan jakaa muun omaisuuden ohella, mutta niitä jää rasittamaan omistajan etua kunnioittava lesken käyttöoikeus.

Asunto

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Leski, jonka varallisuuteen sisältyy kodiksi sopiva asunto, ei ole suojan tarpeessa.

Kodiksi sopivan asunnon arviointikriteereitä ovat muun muassa asunnon koko, sijainti, varustetaso, asumismuoto sekä lesken subjektiiviset tarpeet. Oikeuskäytännössä lesken ei ole esimerkiksi katsottu tarvitsevan muuttaa 180 neliömetrin rivitalosta omistamaansa 50 neliön suuruiseen kerrostalokaksioon.

Asuinirtaimisto

Tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi katsotaan yhteisessä kodissa oleva tai sinne kuuluva irtain, joka palvelee asumista. Sellaisia eivät ole esimerkiksi arvoesineet, taidekokoelmat tai ajoneuvot. Lesken ei tarvitse jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaan hän voi ottaa kyseisen irtaimiston mukaansa, ja säilyttää sitä haluamassaan paikassa.

Saantiedellytykset

Suojan saaminen edellyttää, että leski vaatii kyseisiä oikeuksia. Niiden saaminen ei riipu avioliiton kestosta tai siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Hallintaoikeuden saamisen edellytyksenä ei siis ole esimerkiksi etujen punninta tai tarveharkinta lesken ja rintaperillisten välillä, eikä sitä estä esimerkiksi lesken oman varallisuuden suuri arvo.

Suojan laajuus

Lesken suoja on rintaperilliseen ja testamentinsaajaan kohdistuvaa suojaa. Sekä rintaperillisen lakiosaoikeus että testamenttiin perustuva oikeus ovat heikompia kuin lesken käyttöoikeus. Lesken asumissuojalla on vahvin oikeus, seuraavaksi vahvin on rintaperillisen lakiosaoikeus ja testamentinsaajan oikeus tulee vasta viimeisenä.

Lesken suoja ei ole vainajan velkojaan tai pesän asunnon vierasomistajaan kohdistuvaa suojaa. Lesken oikeus ei voi loukata vainajan velkojan tai asunnon muun omistajan oikeutta. Asunto voidaan siis myydä vainajan veloista, ja ulkopuolinen asunnon osaomistaja voi taas vaatia yhteisomistussuhteen purkua omistajana.

Asumisoikeus ei saa lopullista oikeusvoimaa. Jos leskelle esimerkiksi myöhemmin tulee omistukseensa kodiksi sopiva asunto, asia voidaan perillistahon vaatimuksesta harkita uudelleen.

Artikkeleihin