Jos joudut rikoksen uhriksi

18.4.2015

Jos joudut rikoksen uhriksi, ilmoita asiasta välittömästi poliisille. Näin poliisi saa tuoreeltaan rikoksen tutkittavakseen, ja mahdollisuudet sen selvittämiseksi paranevat. Rikosilmoituksen voit tehdä rikospaikalle saapuvalle poliisipartiolle, tai millä tahansa poliisilaitoksella riippumatta siitä, missä rikos on tapahtunut. Sen voi tehdä henkilökohtaisella käynnillä, puhelimitse, sähköpostilla tai faksilla, ja eräistä vähäisistä rikoksista netissä sähköisellä verkkolomakkeella.

Jos rikoksesta aiheutuu vammoja, sinun on syytä mennä lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta tarvitset sekä todisteena tapahtuneesta rikoksesta että perusteena vahingonkorvausvaatimuksillesi. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, sinun tulee välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Jos kyse on asuntomurrosta, sinun ei pidä siivota jälkiä ennen poliisin tuloa. Jos rikoksella on silminnäkijöitä, sinun on hyvä pyytää heidän yhteystietonsa heti tapahtuman jälkeen.

Esitutkinta

Poliisin on toimitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Esitutkinnassa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asian osapuolet sekä mitkä ovat rikoksen aiheuttamat vahingot. Poliisi kuulee rikoksen uhria, epäiltyä ja mahdollisia todistajia, sekä hankkii muuta todistusaineistoa, joita tarvitaan syyteharkinnassa ja myöhemmin oikeudenkäynnin aikana.

Asianomistaja eli rikoksen uhri saa käyttää esitutkinnassa avustajaa, joka saa olla tukena myös kuulustelussa. Oikeudenkäyntiavustaja auttaa sinua poliisikuulustelussa muun muassa oikeudellisesti merkittävien seikkojen esille tuomisessa, oikeiden korvausmäärien mitoittamisessa ja esitutkinnan loppulausunnossa.

Jos joudut seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan tai vakavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneen rikoksen uhriksi, tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä sinulle esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin avustajan tai tukihenkilön. Heidät voidaan määrätä tuloistasi riippumatta, ja heidän palkkionsa ja kulunsa maksetaan valtion varoista.

Syyteoikeus

Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia. Tällöin poliisi voi ne tutkia, ja syyttäjä syyttää, vaikka asianomistaja ei vaadikaan niistä rangaistusta. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia myös silloin, kun ne ovat tapahtuneet kotona tai tekijänä on perheenjäsen.

Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat muun muassa näpistys ja vahingonteko. Jos asianomistajarikoksen uhrina muutat mieltäsi, etkä haluakaan tekijälle rangaistusta, poliisi lopettaa jo aloittamansa tutkinnan.

Vahingonkorvaus

Rikoksentekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Tavallisimmin vahingonkorvausvaatimukset liittyvät rikkoutuneeseen tai kadonneeseen omaisuuteen, lääke- ja lääkärinkuluihin sekä väkivallan aiheuttamaan kipuun ja särkyyn sekä henkiseen kärsimykseen.

Vahingon määrän voit osoittaa esittämällä kuitit kaikista niistä menoista, joita rikos on aiheuttanut. Aineettomien vahinkojen korvausten määristä henkilövahinkoasiain neuvottelukunta on antanut suositukset, jotka löytyvät netistä. Aineettomia vahinkoja ovat esimerkiksi kipu ja särky, muu tilapäinen haitta, pysyvä haitta sekä kärsimys.

Vaikka rikoksentekijän kuuluu korvata rikoksesta aiheutuneet vahingot, niin ei aina tapahdu. Rikosvahinkolain perusteella valtion varoista voidaan maksaa korvausta henkilövahingosta ja kärsimyksestä, sekä tietyin erityisedellytyksin myös rikoksella aiheutetusta esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta.