Kansainväliset perintöasiat Euroopan Unionissa

22.6.2015

Euroopan Unionin alueella syntyy vuosittain yli 450 000 luonteeltaan valtioiden rajat ylittävää kuolinpesää. Niihin liittyvien perintöasioiden hoitaminen on aiemmin ollut erityisen työlästä ja kallista. On ollut epäselvää, minkä valtion lakeja kulloinkin sovelletaan, ja minkä valtion viranomaiset ovat toimivaltaisia.

Niinpä Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat antaneet EU-maiden välisiä perintöasioita koskevan asetuksen. Sen tarkoitus on yhtenäistää ja yksinkertaistaa kansainvälisten perintöasioiden hoitamista Euroopan Unionissa. Asetus koskee viranomaisten toimivaltaa, lainvalintaa, päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

Perintöasetusta aletaan soveltaa pääsääntöisesti 17. elokuuta 2015 alkaen, ja se koskee ainoastaan perintöjä, joilla on kytkös useampaan kuin yhteen EU-maahan. Asetuksen soveltamisalueen ulkopuolelle ovat jättäytyneet Tanska, Irlanti ja Iso-Britannia.

Asuinpaikan laki

Tulevan perintöasetuksen mukaan pääsääntö on, että perimykseen sovelletaan henkilön asuinpaikan lakia. Toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän valtion laki.

Asuinpaikka taas määräytyy sen mukaan, missä perittävän elämän keskipiste on viimeksi ollut. Ratkaisevia eivät ole vainajan kansalaisuus tai se, missä hän on ollut viimeksi kirjoilla. Jäsenmaat eivät ole sopineet asuinpaikalle yksiselitteistä määritelmää, vaan se arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Viime kädessä asuinpaikan määrittelee EU-tuomioistuin.

Jos siis Suomen kansalaisen tosiasiallinen asuinpaikka on Espanjan aurinkorannikolla, niin kuolinpesä selvitetään ja jaetaan perintöasetuksen pääsäännön mukaan kokonaisuudessaan Espanjan lainsäädännön mukaisesti. Tämä koskee myös Suomessa olevaa omaisuutta.

Lainvalinta testamentilla

Perintöasetuksen mukaan perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perimykseensä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on valinnan tehdessään tai kuollessaan. Perintöasetuksen voimaantulon jälkeen sovellettava laki ratkaistaan siis joko asuinpaikan tai testamenttimääräyksessä olevan kansalaisuuden perusteella.

Testamentti lainvalintoineen kannattaa laatia tilanteessa, jossa toisen maan perintöoikeudelliset säännökset sopivat paremmin omiin suunnitelmiin. Perintöoikeuteen liittyvässä lainsäädännössä on EU:n sisällä huomattavia eroja, joista voi tulla ikäviäkin yllätyksiä perillisille. Keski-Euroopan maissa on esimerkiksi tavallista, että jos ottaa perinnön vastaan, perii myös velat.

Perintötodistus

Asetuksen myötä EU:ssa otetaan käyttöön eurooppalainen perintötodistus, jonka avulla perilliset, testamentin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa kuolinpesässä. Suomessa perintötodistuksia alkaa antaa Helsingin maistraatti.

Huomioitavaa

Uudella perintöasetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon, eivätkä perintöverotukseen liittyvät asiat kuulu sen piiriin. Perintöverotus pysyy siis ennallaan. Lisäksi on syytä huomioida, että asetusta sovelletaan vain EU-alueella sijaitsevaan omaisuuteen. Mikäli halutaan varmistaa, että kansainväliseen EU-perimykseen sovelletaan Suomen lakia, on asia syytä kirjata omaan testamenttiin. Ilman erillistä määräystä vakinaisesti Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen voi käytännössä unohtaa kaikki kotimaiset perintökaaren pykälät.


Artikkeleihin