Perunkirjoitukseen kannattaa panostaa

7.9.2015

Läheisen kuollessa omaiset joutuvat ryhtymään moniin käytännön järjestelyihin, jotka surun keskellä vaativat voimia ja vaivannäköä. Perunkirjoitus on yksi tällainen tehtävä, ja se on suoritettava verrattain nopeasti kuoleman jälkeen. Vaikka perunkirjoitus ei olekaan kiireellisimpiä asioita, sen valmisteluun monine asiakirjahankintoineen kannattaa ryhtyä mahdollisimman ajoissa.

Perukirja on perunkirjoitustilaisuudessa laadittava luettelo kuolinpesän osakkaista, testamentin saajista sekä kuolleen henkilön, ja hänen mahdollisen puolisonsa varoista ja veloista. Lisäksi leskenä kuolleen henkilön perukirjaan tulee merkitä myös ensin kuolleen puolison jäljellä oleva omaisuus ja mahdolliset ennakkoluovutukset.

Varattomastakin pesästä on laadittava perukirja, ja perunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa osakkaan henkilökohtaiseen velkavastuuseen. Perunkirjoituksen järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen, yleensä puoliso tai lapsi. Perukirja toimii veroilmoituksena, jonka perusteella lasketaan perillisten laskennalliset perintöosuudet, ja jonka mukaan perintöverot määräytyvät.

Määräajat

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto voi saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta myöntää perustellusta syystä pidennyksen perunkirjoituksen toimittamisaikaan, mikäli perunkirjoitusta ei jostain syystä ehditä toimittamaan edellä mainitussa ajassa. Vaivattomimmin hakemuksen voi tehdä Verohallinnon nettisivuilta löytyvällä lomakkeella.

Perukirja liitteineen on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Myös perukirjan jättämisaikaan voidaan hakea erityisestä syystä pidennystä.

Verotettava omaisuus

Perukirjassa omaisuus arvostetaan kuolinhetken käypään arvoon, jolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Vastaavasti myös velkojen ja velvoitteiden arvostaminen tapahtuu käyvän arvon periaatteen mukaisesti.

Kuolinpesän omaisuuden arvosta voidaan vähentää velkojen lisäksi esimerkiksi hautaamisesta ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Lisäksi vähennyskelpoisia ovat vainajan elinaikaan kohdistuvat, mutta kuolinhetkellä maksamatta olleet velat. Tyypillisiä sellaisia ovat vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut sekä maksamattomat sairauskulut.

Kaikki vähennyskelpoiset kulut kannattaa merkitä perukirjaan, koska perintöveroa saadaan näin pienemmäksi. Omaisuutta ei tavanomaisesti ole perintöveroa määrättäessä yleensä vielä jaettu, joten perintöveron määrä ei riipu siitä, mitä perinnönsaaja lopulta saa perinnönjaossa, vaan vero lasketaan perintöosuuden laskennallisen suuruuden perusteella.

Panosta oikeellisuuteen

Perukirjan oikeellisuuteen kannattaa panostaa. Perukirjalla on vaikutusta sekä perintöveron määräytymiseen että myöhempään omaisuuden jakamisen ja myymisen verotuskohteluun. Perukirja voi toimia myös perustana vastaiselle ositukselle ja perinnönjaolle, sekä monien oikeuksien kirjaamiselle. Virheet ja väärät ratkaisut voivat johtaa epäedullisiin seurauksiin.

Puutteellisena annettu perukirja voi johtaa myös veronkorotuksiin. Esimerkiksi perinnönjaoissa törmää usein lesken jälkeen virheellisesti laadittuihin perukirjoihin, joissa ei ole ilmoitettu en­siksi kuol­leen puo­lison jäljellä olevaa osittamatonta avio-­oi­keu­den alai­sta omaisuutta. Myös, jos kuolleen puo­lison osittamatonta omaisuut­ta on myy­ty les­ken elä­essä, tulisi myynnistä saa­dut varat tai niillä han­kittu uusi omaisuus ilmoittaa lesken perukirjassa.

Asiantuntijan käyttö voi olla kannattavaa myös tilanteissa, joissa omaisuutta tai osakkaita on paljon, osakkaiden välit ovat riitaisat tai joissa pesään sisältyy myös toisen, aikaisemmin jakamatta jääneen pesän omaisuutta.


Artikkeleihin