Ohjeita käytetyn asunnon virhetilanteessa

17.3.2017



Riitojen ennaltaehkäisy on kannatettava periaate kaikilla elämän osa-alueilla. Asuntokaupassa tämä toteutuu ostajan osalta parhaiten tarkastamalla kaupan kohde huolellisesti ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Lisäksi kannattaa käyttää asiantuntija-apua hyvissä ajoin etukäteen sitä vaativissa tilanteissa.

Ennen asunnon ostamista on myös syytä tarkastaa, mitä yhtiöjärjestyksessä on sanottu vastuun jakautumisesta osakkaan ja yhtiön välillä. Näin välttyy ikäviltä yllätyksiltä. Pahimmillaan kaikki korjaustyöt ulkoseiniä myöten voivat kuulua osakkaan vastuulle.

Asuntokauppaongelmia ei kuitenkaan aina voi välttää, vaikka asianosaiset toimisivat oikein. Piilevä eli salainen virhe on vika tai puute, josta myyjä ei ole tiennyt, ja jota ostaja ei ole voinut huomata tarkastaessaan asuntoa.

Reagoi välittömästi

Asunnosta löytyneestä virheestä on ilmoitettava viipymättä myyjälle ja isännöitsijälle. Tällöin selvitetään, mikä on taloyhtiön vastuu asiassa. Viimeistään tässä vaiheessa olisi syytä kääntyä asuntokauppariitoja hoitavan asianajajan puoleen.

Vaikka asunto-osakeyhtiö ei ole osallisena asuntokaupoissa, sillä on asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen perusteella tietty kunnossapitovastuu. Asunnossa oleva vika voi olla sellainen, että sen korjauskustannukset kuuluvat kokonaan tai osittain asunto-osakeyhtiön korjausvastuun piiriin. Tämä otetaan huomioon määriteltäessä ostajalle korvausta.

Tee virheilmoitus oikeassa ajassa

Seuraava vaihe on virheilmoituksen tekeminen. Se on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Oikeuskäytännössä virheilmoitus on katsottu pääsääntöisesti ajoissa tehdyksi silloin, kun se on tehty 3-4 kuukauden kuluessa siitä, kun ostajan on katsottu päässeen selville virheen merkityksestä.

Lisäksi virheilmoitus on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa asunnon hallinnan luovutuksesta. Jos reklamaatiota ei ole tehty määräajan sisällä, ostaja menettää oikeutensa vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua, paitsi jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja.

Ostaja voi vedota virheeseen, vaikka hän olisi tehnyt virheilmoituksen liian myöhään, jos myyjä tai joku muu myyjän puolelta on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.

Varaa myyjälle tutustumismahdollisuus

Mikäli lisävahinkojen ehkäiseminen ei muuta vaadi, löydettyä vikaa ei kannata lähteä omin päin korjaamaan. Ostajan ei ole syytä muuttaa kohdetta tavalla, joka vaarantaa myyjän mahdollisuudet muodostaa käsitys väitetystä virheestä ja vaadituista seuraamuksista.

Myyjälle tulee varata tilaisuus perehtyä väitettyihin virheisiin, jotta hän voi osallistua asian selvittelyyn, ottaa kantaa ostajan vaatimuksiin, mahdollisesti korjata virheen tai tehdä sovintotarjouksen. Joskus osapuolten kannattaa yhdessä hankkia riippumaton ulkopuolinen asiantuntija ratkaisemaan kiistatilanne.

Pyri sovintoon

Oikeudenkäynti ei ole aina paras keino ratkoa riitoja. Oikeudessa käsiteltävät asuntokauppariidat kestävät pitkään ja vaativat yleensä runsaasti rakennusteknistä ja lääketieteellistä asiantuntijatodistelua. Riitely maksaa, mutta ei korjaa asunnon vikoja. Pahimmillaan riita päättyy siten, että kumpikin osapuoli joutuu taloudellisiin vaikeuksiin.

Oikeudenkäyntiin nähden ensisijaisina riidanratkaisukeinoina voidaankin monissa tapauksissa pitää neuvotteluja tai tuomioistuinsovittelua, joilla pyritään saamaan aikaan sovintosopimus asuntokaupan osapuolten välille.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kenenkään tarvitsisi luopua mistään laillisina pitämistään oikeuksista, mutta aina kannattaa harkita, olisiko laiha sopu henkisesti ja taloudellisesti parempi kuin lihava riita.

Elleivät sovintoneuvottelut johda hyväksyttävään lopputulokseen, riidan voi viedä kuluttajariitalautakuntaan tai jättää sen oikeuden ratkaistavaksi.


Artikkeleihin