Perinnönjättäjältä saadut lahjat


22.5.2017


Perinnönjättäjän perillisilleen antama lahja voi olla joko ennakkoperintö tai tavallinen lahja. Luokittelulla on merkitystä niin perillisille, leskelle kuin verottajallekin.

Milloin lahja on ennakkoperintöä

Rintaperilliselle, kuten lapselle tai lapsenlapselle, annettua lahjaa pidetään pääsääntöisesti ennakkoperintönä. Tämän olettaman taustalla on ajatus siitä, että vaikka perinnönjättäjä olisi antanut jollekin perillisistään lahjan, hän ei ole kuitenkaan halunnut antaa tälle muita perillisiään suurempaa osuutta koko omaisuudestaan.

Ennakkoperintönä pidetään esimerkiksi sitä, että vanhempi antaa rintaperilliselleen oloihinsa nähden tavanomaista arvokkaamman lahjan tai myy tälle omaisuuttaan olennaisesti käypää hintaa edullisemmin.

Lahjanantajan taloudelliset olot vaikuttavat tulkintaan. Tavallisessa perheessä arvotaulu voi olla tavanomaista suurempi lahja eli ennakkoperintö, kun taas hyvin varakkaassa perheessä se olisi luokiteltavissa tavanomaiseksi lahjaksi.

Milloin lahja ei ole ennakkoperintöä

Jos perillisiä on vain yksi tai jos perinnönjättäjä on elinaikanaan antanut kaikille perillisilleen yhtä paljon omaisuutta, voidaan olettaa, että tarkoituksena on ollut pitää luovutuksia tavallisina lahjoina, ei ennakkoperintöinä.

Lapsen saamaksi ennakkoperinnöksi ei katsota kustannuksia, jotka lapsen isälle tai äidille on koitunut lapsen elättämisestä, kouluttamisesta ja kasvattamisesta. Tulkinnassa huomioidaan kuitenkin perheen taloudelliset olot eli se, ovatko aiheutuneet kustannukset olleet varallisuuteen nähden erityisen suuret.

Lahjanantajan tarkoitus ratkaisee

Lahjanantajan tarkoitus on keskeinen tekijä, kun arvioidaan sitä, onko annettu lahja ollut ennakkoperintö vai tavallinen lahja. Vaikka lahjoitus täyttäisi kaikki ennakkoperinnön kriteerit, voidaan lahjanantajan tarkoituksen perusteella silti katsoa, ettei sitä tule ottaa huomioon ennakkoperintönä.

Lahjanantaja voi määrätä asiasta erikseen esimerkiksi testamentissa tai lahjakirjassa.

Miten ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa

Perinnönjaossa ennakkoperintö huomioidaan siten, että vainajan jäämistöön lisätään ennakkoperinnön arvo. Tilanne siis palautetaan laskennallisesti sellaiseksi, kuin se olisi, mikäli ennakkoperintöä ei olisi koskaan annettu. Näin saadusta summasta lasketaan kullekin perilliselle tulevan perintöosan suuruus.

Ennakkoperintöä saaneen perillisen katsotaan saaneen osan hänelle tulevasta perinnöstä jo etukäteen. Tämän vuoksi hänen ennakkoperintönä saamansa omaisuus vähennetään hänen perintöosuudestaan. Näin ollen kaikki perilliset saavat perintöä yhtä paljon.

Lahjan ja ennakkoperinnön verotuksellinen kohtelu

Yleinen harhaluulo on, että ennakkoperinnöstä maksetaan veroja vasta lahjan antajan kuoleman jälkeen. Saajan on kuitenkin maksettava lahjavero heti, kun hän on saanut ennakkoperinnön. Ennakkoperintö ja tavallinen lahja eroavatkin verotukselliselta kohtelultaan vain lahjanantajan kuoleman jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa ja perinnönjaossa.

Perintöverotusta toimitettaessa kaikki ennakkoperintöinä käsiteltävät lahjat lisätään kuolinpesän varoihin, eikä merkitystä anneta ajalle, joka on kulunut lahjoituksesta perinnönjättäjän kuolemaan. Lisäystä tehtäessä ennakkoperinnöt arvostetaan lahjoitushetken mukaiseen arvoon. Sen jälkeen perinnönjättäjän omaisuuden ja ennakkoperintöjen yhteissumman perusteella määrätään perillisille perintövero. Ennakkoperintöä saaneiden perillisten perintöverosta vähennetään heidän aiemmin maksamansa lahjavero. Vaikka aiemmin maksettu lahjavero olisi suurempi kuin perintövero, erotusta ei makseta takaisin.

Muut kuin ennakkoperinnöt eli tavalliset lahjat otetaan huomioon perintöverotuksessa vain, jos perillinen on saanut tällaisen lahjan kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen perinnönjättäjän kuolemaa. Jos lahja on saatu mainitun ajanjakson aikana, lisätään lahjan arvo perillisen
perintöosuuteen ja perintövero määrätään yhteissumman perusteella. Tässäkin tapauksessa perintöverosta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero.



Artikkeleihin