Sukulaisten perintöoikeudesta

29.12.2018


Henkilö on perillisen asemassa, jos hänen ja perittävän välillä vallitsee laissa edellytetty sukulaisuus-, avioliitto-, rekisteröity parisuhde- tai ottolapsisuhde. Lakimääräinen perimysjärjestys määrää, kenelle perittävän omaisuus menee, jos hän ei ole tehnyt testamenttia.

Suomessa perillisiä on kolmen tasoisia. Ensimmäisen tason muodostavat perittävän lapset jälkeläisineen, toisen perittävän vanhemmat jälkeläisineen ja kolmannen perittävän isovanhemmat lapsineen.

Tasot ovat toisensa pois sulkevia eli perintö voi jakautua vain useamman samaan tasoon kuuluvan perillisen kesken. Näin ollen, jos yksikin ensimmäiseen tasoon kuuluva perillinen on elossa, hän saa koko perinnön, eivätkö toiseen ja kolmanteen tasoon kuuluvat saa mitään. Vastaavasti, jos ensimmäiseen tasoon kuuluvia ei ole, mutta toisessa tasossa on joku perillinen, kolmanteen tasoon kuuluvat eivät saa mitään.

Lapsettomat aviopuolisot sijoittuvat perillisinä ensimmäisen ja toisen tason väliin. Tähän ei vaikuta se, oliko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen vai ei. Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä, perintö menee kokonaisuudessaan leskelle.

Ensimmäinen taso

Ensisijaisia perinnönsaajia ovat rintaperilliset, joista kukin saa perinnöstä yhtä suuren osan. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa.

Vainajan syntymätön lapsi on perillinen, jos hän syntyy elävänä.

Puolison perintöoikeus

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillistä, eloonjäänyt puoliso perii ensiksi kuolleen puolison. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on oikeus perintöön samoin ehdoin kuin aviopuolisoilla.

Kun puolisonsa perinyt leski kuolee, saavat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten jälkeläiset pääsääntöisesti puolet lesken pesästä.

Toinen taso

Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillistä eikä puolisoa, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tai heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tai heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

Kolmas taso

Jollei perittävältä ole jäänyt ensimmäiseen tai toiseen tasoon kuuluvia perillisiä, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. Jos joku isovanhemmista on kuollut, tulevat hänen sijaansa hänen lapsensa eli perittävän tädit, sedät ja enot.

Jos isän tai äidin vanhemmista toinen on kuollut, eikä häneltä ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista hänenkin osuutensa perinnöstä.

Jos molemmat isän tai äidin vanhemmista ovat kuolleet, mutta toiselle heistä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, saavat nämä lapset vainajan osan perinnöstä. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.

Kahdesta ensimmäisestä tasosta poiketen kolmannen tason sijaisperimisoikeus ei ole rajaton. Vainajan serkut eivät enää peri ilman erillistä testamenttia. Jos perinnönjättäjällä ei ole näitä läheisempiä sukulaisia, eikä hän myöskään ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.

Ottolapsen perintöoikeus

Adoptiolaki astui voimaan 1.7.2012. Se, kenet ottolapsi perii, riippuu siitä, minä vuonna hänet on adoptoitu, ja siitä, ovatko adoptiovanhemmat tai adoptiolapsi lain muuttamisen jälkeen hakeneet adoption siirtämistä uuden lain alaisuuteen. Myös sillä on vaikutusta, milloin perittävä on kuollut.

Uuden lain myötä erot adoptiolapsen ja biologisen lapsen oikeudellisessa asemassa vähenivät.

Mikäli perittävä on kuollut ennen 1.7.2012, perii ennen 1.1.1980 adoptoitu henkilö vain ottovanhempansa, ei heidän sukulaisiaan. Sen sijaan lapsella säilyi täysi oikeus periä biologiset sukulaisensa.

Mikäli perittävä on kuollut 1.7.2012 tai sen jälkeen, perii ennen 1.1.1980 adoptoitu henkilö sekä biologisen sukunsa, että myös adoptiosukunsa, mikäli adoptiota ei ole siirretty vahvan adoption piiriin.

Kun adoptio on vahvistettu 1.1.1980 tai tämän jälkeen, noudatetaan ns. vahvan adoption periaatetta. Adoptiolapsi on tällöin perintöoikeudellisesti adoptiovanhempaansa nähden täysin biologisen lapsen asemassa. Tällöin suhde omiin biologisiin vanhempiin katkeaa, eikä adoptiolapsi peri biologisia vanhempiaan.

Biologiset vanhemmat sukulaisineen eivät enää peri adoptioon antamaansa lasta, kun adoptiolapsi kuolee 1.7.2012 tai myöhemmin. Adoptiolapsen perillisiä ovat hänen adoptiosukulaisensa perintökaaren 2 luvun mukaisessa järjestyksessä.



Artikkeleihin