Toimitetun osituksen riitauttaminen

20.04.2018



Jos puoliso tai perillinen kokee toimitetun osituksen sisältönsä tai syntytapansa puolesta virheelliseksi, hänellä on mahdollisuus riitauttaa sen pätevyys osituksen moitteella. Moittimisen tavoitteena voi olla esimerkiksi osituksen lopputuloksen muuttaminen itselle edullisemmaksi tai vaikka koko osituksen kumoaminen. Osituksen moitteessa on kyse kanteesta, jota ajetaan tuomioistuimessa.

Osituksen pätemättömyys ja mitättömyys ovat eri asioita. Mitättömyys on kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun ositukseen liittyy niin vakava puute, ettei ositusta voida katsoa lainkaan toimitetuksi.

Ositusmenettelystä

Ositus voidaan toimittaa joko avioeron vireille tulon tai puolison kuoleman perusteella. Ositus toimitetaan siten joko puolisoiden välillä, lesken ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien välillä, tai kahden kuolinpesän välillä.

Osapuolet voivat tehdä omaisuuden osituksen yksissä tuumin eli sopimusosituksena. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen jostakin ositukseen liittyvästä seikasta, voi kumpi osapuoli tahansa hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräystä. Osituksen toimittamista pesänjakajan johdolla kutsutaan toimitusositukseksi.

Virheeseen vetoaminen

Pätemättömässä osituksessa sen oikeusvaikutukset voivat jäädä toteutumatta. Mutta osituksen pätemättömyys ei yleensä ole lopullista ennen kuin sopimusosapuoli vetoaa pätemättömyysperusteeseen. Jos ositusta ei moitita, virheellinenkin ositus voi tulla päteväksi, ja jäädä voimaan.

Sen sijaan osituksen mitättömyys vaikuttaa jo itsessään, eikä siihen tarvitse vedota. Mitätön sopimus on automaattisesti pätemätön.

Pätemättömyys muotovirheen perusteella

Muotovirhe on kyseessä silloin, jos rikotaan mitä tahansa ositusta koskevaa muotovaatimusta. Esimerkiksi sopimusosituksessa laaditun osituskirjan tulee olla molempien puolisoiden allekirjoittama ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Jos näin ei ole, rasittaa ositusta muotovirhe.

Moitekanne muotovirheen perusteella on nostettava kuudessa kuukaudessa osituksen toimittamisesta. Sopimuksen syntyhetki määrää siis moiteajan alkukohdan sopimusosituksessa. Toimitusosituksessa määräaika lasketaan siitä päivästä lukien, kun pesänjakaja julistaa osituspäätöksen.

Pätemättömyys materiaalisella perusteella

Osituksen materiaalinen eli aineellinen virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, jos osakasta on erehdytetty allekirjoittamaan osituskirja tai jos vajaavaltaiselta osakkaalta on puuttunut edunvalvoja.

Osituksen riitauttamista materiaalisella perusteella koskevat eri säännökset sen mukaan, onko ositus toimitettu sopimus- vai toimitusosituksena.

Sopimusosituksen riitauttaminen materiaalisen virheen perusteella järjestyy samalla tavalla kuin sopimuksissa yleensä. Sitä ajetaan kanteella, jota ei kuitenkaan kutsuta osituksen moitteeksi. Reagoinnin tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa sopimuksen syntymisestä.

Mikäli pesänjakajan toimittamaa toimitusositusta halutaan moittia materiaalisella perusteella, tulee moittiminen tehdä kuuden kuukauden kuluessa pesänjakajan tekemästä ositusratkaisusta.

Tällöin moitteen kohteena voi olla mikä tahansa osituksen lopputulokseen vaikuttanut pesänjakajan ratkaisu. Moitekanne voi kohdistua esimerkiksi pesänjakajan ratkaisemaan omaisuuden omistus- tai arvostamiskysy


Artikkeleihin